53. vrk

Noin viikko vielä odotusta jäljellä. Elman olo on todella tuskainen. Pennut liikkuvat paljon ja liikkeen näkee vatsan läpi. Luulen, että pennut syntyvät aika ajoissa. Toivottavasti ei liian aikaisin..
Tässä muutamia kuvia viime viikon varrelta.

49 vrk

Elma bambia tiirailemassa

53 vrk

Elma kaunistautuu

Pentuhuone odottelee vielä suojamattoa.

Muuten alkaa olla valmista. Pentulaatikon osat ikkunan alla.

44. vuorokausi

Elma sai pe-su Axilur-madotuksen. Matolääke aiheutti luultavasti lisää pahoinvointia, koska ruoka ei maistunut viikonloppuna hyvin ja partakarvat haisi oksennukselle. Elma on vielä toistaiseksi vanhempieni luona Viirun kaverina, koska Viiru harrastaa sisustussuunnittelua yksin jäädessään. Viikon päästä on Elman tarkoitus muuttaa luokseni ja Donnan mennä Viirun kaveriksi hoitoon. Donna olikin tällä viikolla muutaman yön hoidossa vanhemmillani. Hieman levoton se oli ollut, mutta muuten mennyt ihan hyvin. Donna on kuten emänsä Luna. Sille on olemassa maailmassa vain yksi ihminen ja se olen minä. Kotona se pärjää oikein hyvin yksin, mutta kylässä odottaa ulko-oven takana nii kauan, kunnes palaan. Vaikka sitten useamman päivän.

Elma vaan jatkaa pyöristymistään. Vatsanympärys on venynyt jo yli 11 cm tiineyden aikana. Vanhempieni luona se on bongannut vanhat pesäpaikkansa parin vuoden takaa ja alkanut saneeraamaan niitä kuntoon. Ulkoreissujen jälkeen sisään tallustelee mullalla kuorrutettu schape-mamma. Onneksi täällä tulevassa synnytyspaikassa ei ole terassinalusia tms. jonne mamma pääsisi käden ulottumattomiin kaivuupuuhiin.

Tulevalla viikolla alkaakin varmaan jo tuntua pentujen liikkeitä, <3 Nytkin jo kuvittelin jotain pientä nykinää tuntevani. Lieko sitten vaan haaveilun tuottamaa kuvitelmaa vai oikeaa liikettä.

44. vuorokausi

Meillä koirat ei nuku sängyssä...

Pentulaatikon lämmikkeitä kaivettu varastosta pesuun

Kotiin päässyt maailman onnellisin partacollie Donna

Papu

Pienen esittelyn ansaitsee tietysti pentueen isä-koira Papu, virallisemmin Papu of The Gentle Bears. Papu on nuori miehenalku Karjaalta. Syntyjään Belgiasta, mutta on sieltä jo pikkupentuna muutanut suomalais-belgialaisen perheen lemmikiksi. Papu on kasvanut lapsiperheessä ja tulee lasten kanssa hyvin toimeen.

Papun omistajan Kirsin kertomaa:

"Papu on rento ja lupsakka schapendoes joka pärjää mukana missä vaan, maatilalla, kaupungissa tai sirkuksessa, ihan ykkösluonne.

Papu ei hypi, ei hauku juuri koskaan, ei vedä ja tulee toimeen aikuisten, lasten, kissojen, koirien tai vaikka laamojen kanssa: kaikki on aina vaan ihanaa.

Kaikista parasta on, kun saa olla emännän lähellä, eikä Papu vapaanakaan näköpiiristä, vaikkei yksin kotiin jääminen ole ongelma sekään.

Papu oppii nopeasti, ja keksii myös itse kaikenlaisia jekkuja, osaa mm. avata omat valjaansa, nostaa sisällä takajalkaa (pissaamatta) pyytääkseen ulos (opettamatta), ja myös varastaa varmasti kaiken ruuan mitä vaan voi jos kukaan ei ole näkemässä: kiipeilee pöydille, avaa kaapit ja purkit ja syö vaikka punajuuret.

Toisaalta ahnetta olisi helppo kouluttaa ruualla, mutta Papu rakastaa niin paljon temppujen tai agiltyn tekemistä, ettei silloin ehdi ruokaa ajatella, kun on vaan niin kiva tehdä mitä vaan emäntä pyytää- vaikka osaa Papu olla ompäinenkin: aina ei huvita tulla luokse asti, ja joskus joutuu toisen ihan kantamaan ulkoa sisälle. Ja Papulla on schapendoesiksikin möyheä turkki."

Hyvin tyypillinen schappari siis. Kiltti, mutta pieni kuje silmäkulmassa. ;D

Kuvia Papusta ©Kirsi Nyqvist

Puoliväli ohitettu

Elma kasvattelee mahaansa vähitellen. Vuorokausia tänään sunnuntaina on 37. Viime pennuista ei Elma noin pallo ollut vielä tässä vaiheessa eli kyllä niitä pentusia taitaa aika kasa olla tulossa. 

Elma on ihan reipas ja lenkeillä on vielä normaalisti muiden kanssa mukana. Metsälenkit ovat hyviä, kun mammaeläin saa tulla omaan tahtiinsa mukana. Askel on hidastunut, mutta välillä Elma saatta innostua kiusaamaan partiksia haastamalla niitä leikkiin.

Ruoka on alkanut maistua hieman paremmin, vaikka aamuisin Elmalla on selvästi huono olo. Ruuan määrä lisättiin tällä viikolla lisäämällä ruokintakertoja 3-4 kertaan päivässä ja antamalla pieniä annoksia kerralla. Ruoka vaihdettiin Golden Eaglen pentunappulaan ja sen lisänä Elma saa suurinta herkkuaan naudanmahaa. Lisänä vielä Nutrolinin öljyä.

35. vuorokausi

Vauvanappuloita mammaeläimelle

Blogin aloitus

Elma (Vahtivaaran Amanda) ja Papu (Papu of The Gentle Bears) treffasivat 9. ja 10.3. Sen verran hätäinen pari oli, etteivät edes pahemmin tutustuneet ekalla kerralla toisiinsa, kun olivat jo nalkissa. Papu itsevarmana nuorena miehenä osasi heti hoitaa hommansa ja Elma oli yllättäen heti ihastunut sulhasehdokkaaseen. Toisena päivänä en ehtinyt kuin päästää Elman autosta ja olivat samantein nalkissa. Nopeimmat astutukset, mitä on tullut nähtyä. Kiinni olivat n. 15-20 min molemmilla kerroilla. Yhteiskuvaakaan ei parista saatu, kun kumpainenkin oli kiinnostunut vain toisistaan. :D

Elmalla alkoi pahoinvointi jo toisella viikolla astutuksesta. Iltaisin olo kuitenkin onneksi helppaa ja ruoka maistuu paremmin. Nisät ovat olleet turvonneet juoksun alkamisesta asti eikä turvotus ole lakannut juoksujen loputtua.

Ultrassa kävimme 3.4., kun ekasta astutuksesta oli 25 vuorokautta. Elman vatsa oli sen verran pinkeä, että arvasin sen olevan kantavana. Yllätys oli kuitenkin melkoinen, kun pentuja sen odotetun 5-6 sijaan näyttikin olevan vähintään 8. Mahdollisesti jopa enemmän. Painoa ei Elmalle ollut vielä lisää kertynyt, mutta vatsanseudulle oli tullut pari senttiä lisää ympärysmittaa verrattuna siihen, mitä heti astutuksen jälkeisenä päivänä olin mitannut.

Pentujen odotan syntyvän toukokuussa viikolla 19. Luultavasti alkuviikosta, kun pentumäärä on iso. Vähän nyt jo jännittää, miten kaikki tulee menemään synnytyksessä. Onneksi meillä o mahtava eläinlääkäri, joka on luvannut olla hälytysvalmiudessa niin kuin edelliselläkin synnytyskerralla.

Ultrassa, vuorokausia 25.

Elma-mamma loikoilee. Vuorokausia 29.